Puritan and Cavalier

Varhaisluonnos, perhe ja koulutus

Lontoo, 1822. Frederick Goodall astuu maailmaan, jota hallitsevat tarkat viivat ja tekninen taituruus; hän on teräskaivertaja Edward Goodallin toinen poika. Tämä perheen syvä yhteys kaiverrusten mekaniikkaan antaa hänelle perustavanlaatuisen ymmärryksen yksityiskohdista, joka tulee leimaamaan hänen koko taiteellista polkuaan. Hänen muodollinen koulutuksensa Wellington Road Academiassa luo pohjan syvälliselle opiskelulle, joka valmistelee hänet ammattimaisen kuvataiteen vaativiin haasteisiin.

Siirtymä opiskelijasta ammattilaiseksi tapahtuu hämmästyttävän nopeasti. Vasta kuusitoista vuotiaana Goodall saa merkittävän tehtävän Isambard Brunelilta. Tehtävänä on dokumentoida Rotherhithen tunnelin rakentaminen kuuden vesivärimaalauksen avulla. Nämä teokset tekevät enemmän kuin vain tallentavat insinööritaidon huipentumia; ne nostavat nousevan lahjakkuuden julkisen huomion keskipisteeseen. Neljä näistä vesivärityöstä päätyy Kuninkaalliseen akatemiaan, mikä merkitsee hänen ensimmäistä suurta kohtaamistaan institutiossa, josta tulisi hänen koko uransa määrittävä voima.

Taiteellinen ura ja saavutukset

Frederick Goodallin taiteellinen polku alkaa häikäisevällä varhaisella menestyksellä. Vasta kuusitoista vuotiaana hän on jo luonut kuusi vesivärimaalausta, jotka dokumentoivat Isambard Kingdom Brunelin Thames-tunnelin rakennustöitä. Nämä teokset löytävät tiensä Kuninkaalliseen akatemiaan jo vuonna 1838, mikä antaa hänen urallensa voimakkaan alkupiston. Tämä varhainen menestys kantaa häntä eteenpäin myös öljyvärimaalauksen pariin, jossa hänen ensimmäinen teoksensa saa kunnianhimoisen Society of Arts -seuran hopeamitalin. Hän vakiinnuttaa paikkansa nopeasti Lontoon taidemaailman keskiössä ja osallistuu Kuninkaallisen akatemian näyttelyihin peräti 27 kertaa vuosien 1838 ja 1859 välisenä aikana.

Kasvava maine tuo mukanaan myös institutionaalista tunnustusta. Vuonna 1852 hänet valitaan Kuninkaallisen akatemian jäseneksi (ARA), ja tämä nousu jatkuu vääjäämättä kohti vuotta 1863, jolloin hän saavuttaa täyden akateemikon (RA) aseman. Hänen vaikutusvaltansa akatemiassa säilyy vakaana vuosikymmeniä; 46 vuoden aikana hän esittelee instituutiossa yhteensä 170 maalausta. Hänen tuotantonsa keskittyy usein suuriin ihmishahmoihin, jotka vaihtelevat historiallisista kertomuksista egyptiläisen elämän eläväisiin ja arkisiin kohtauksiin.

• The Drinking Trough: A Scene in Brittany
• A camel in a crowded street, Cairo
• Puritan and Cavalier

Matkat ja egyptiläinen inspiraatio

Egyptiläinen teema hallitsee Frederick Goodall’n taiteellista tuotantoa ja antaa sille sen ainutlaatuisen sielun. Ensimmäisen matkansa aikana vuonna 1858 hän jakoi kodin ja ateljeen Kairossa taiteilija Carl Haag kanssa. He kuluttivat päivät yhdessä luonnonvalossa, piirtäen kaupungin vilkkailla kaduilla ja sen kaukaisilla esikaupunkialueilla. Tämä ajanjakso merkitsi käännekohtaa kohti etnografista tarkkuutta, josta Goodall tuli tunnetuksi. Hän ei tyytynyt ainoastaan tarkkailemaan elämää kaukaa, vaan hän asettui leiriin beduiiniheimojen kanssa, jotta hän olisi voinut vangita heidän elämäntapojensa aidon tekstuurin ja tunnelman kankaalle.

Vuonna 1870 hän palasi takaisin Egyptiin, ja tämä toinen matka vei hänet asumaan Saqqaraan, lähelle valtavia pyramideja. Hänen pakkomielle tarkkuuteen oli niin vahva, että hän toi jopa lampaita ja vuohia Englantiin varmistaakseen, että hän pystyi kuvaamaan eläimet täsmälleen oikein maalauksissaan. Hän tavoitteli aavikon erityistä valoa ja liikettä, siirtyen pois nuoruuden tuttujen maisemien turvasta dokumentoidakseen kulttuurin, jota hän tarkasteli äärimmäisellä huolellisuudella ja intohimolla.

• An Arab home
• Egyptian Woman and Child
• Bazaar in Cairo
• Marchande de pigeons egyptienne
• Egyptian nomad
• An egyptian flower girl

Henkilökohtainen elämä ja perhe

Vuonna 1846 Frederick Goodall astui avioliittoon, joka kytki hänet tiiviimmin kaiverrustekniikan teknisiin perinteisiin. Hän avioitui Anne Thomsonin kanssa, joka oli kaivertaja James Thomsonin tytär. Yhdessä he rakensivat kodin, josta muodostui merkittävä taiteellisen kyvykkyyden keskus. Heidän viisi lastaan kasvoivat ympäristössä, jota määritti jatkuva visuaalinen tutkimus ja havainnointi; heidän joukossaan olivat muun muassa Frederick Trevelyan ja Howard Goodall, jotka molemmat valitsivat taiteen polkunsa.

Tämän vakaan perhe-elämän tasapaino järkkyi vuonna 1869, kun Anne kuoli. Surun jälkeistä aikaa seurasi toinen avioliitto vuonna 1872. Hänen uusi vaimonsa, Alice May Tarry, oli itsekin taiteilija. Tämä liitto jatkoi perheen elämän jatkumoa, jossa yksityinen kotielämä ja ammatillinen maalaustyö sekä taiteelliset piirit kietoutuivat saumattomasti toisiinsa.

Myöhemmät vuodet ja kuolema

Frederick Goodall's sosiaalisen aseman huipentumaa leimasi Grims Dyken rakentaminen Harrow Wealdiin. Vuosien 1870 ja 1872 välillä valmistunut kartano toimi hänen sosiaalisen piirinsä keskuksena, ja sen vieraina saattoivat käydä jopa Walesin prinssi. Tämä aikakausi edusti taiteilijan elämän ja uran vakautta ja loistoa, luoden jyrkän vastakohdan niille taloudellisille murroksille, joita oli luvassa.

Myöhemmät vuodet toivat kuitenkin mukanaan jyrkän laskun. Vuoteen 1902 mennessä taiteilija joutui kohtaamaan konkurssin karun todellisuuden. Menestys ja vauraus, jotka olivat kerran määrittäneet hänen uransa, katosivat ja jättivät jälkeensä perinnön, jota leimasi sekä merkittävä taiteellinen saavutus että äkillinen taloudellinen kurjuus. Frederick Goodall kuoli 29. heinäkuuta 1904. Hänen vainajansa lepäävät suvun hautakammiossa Highgate Cemeteryn läntisellä puolella.