Warwickin linnan historia
Warwickin linna sai alkunsa vuonna 1068, kun Vilhelm Valloittaja rakennutti paikalle puisen linnoituksen. Tämä alkuperäinen motte-and-bailey-tyylinen rakennelma kohoaa Avon-joen yläpuolella, ja sen sijainti valittiin nimenomaan strategisen merkityksen vuoksi. 1100-luvulle tultaessa puurakenteiset linnoitukset korvattiin kivellä, ja joen varrella sijaitseva paikka teki linnasta elintärkeän tukikohdan, jolla hallittiin Keski-Englannin alueita alueellisten levottomuuksien keskellä.
Linna toimi sotilaallisena tukikohtana aina 1600-luvun alkuun saakka. Vuonna 1604 kuningas Jaakko I myönsi tilan Sir Fulke Grevillelle. Grevillin suku säilytti omistusoikeuden kartanoon useiden vuosisatoien ajan, kantäen Warwickin jaarlien arvonimeä. Tämä yksityisen omistuksen aikakausi päättyi vuonna 1978, kun suku myi linnan.
Arkkitehtuuri ja ympäristö
Warwickin linna sijaitsee Warwickin kaupungissa, hiekkakivijyrkänteen päällä, missä Avon-joki tekee mutkansa. Joki on vuosisatojen saatossa kuluttanut kalliota, jolle linna on rakennettu, luoden sen alle jyrkänteen. Nämä geologiset piirteet, joki ja jyrkänne, tarjoavat linnan suojaksi luonnollisia puolustuslinjoja. Hiekkakivijyrkänteen strateginen sijainti on määrittänyt linnan fyysistä olemusta vuosisatojen ajan.
Kaupungin vastapäinen julkisivu vahvistettiin uudelleen satavuotisen sodan aikana. Tämä muutos loi yhden tunnistettavimmista esimerkeistä 1300-luvun sotilasarkkitehtuurista. Muurien rakenteellinen eheys heijastaa tuon ajan puolustustarpeita, ja arkkitehtuuri on edelleen keskeinen osa paikallista maisemaa.
Kokoelman mestariteokset
Warwickin linnan kokoelma sisältää merkittävää 1600-luvun muotokuvataidetta. Peter Paul Rubens on jättänyt jälkeensä noin vuonna 1628 valmistuneen Ambrogio Spinolan muotokuvan. Anthony van Dyck on edustettuna useilla teoksilla, kuten noin vuonna 1630 syntyneellä Geertruide de Waelin muotokuvalla, noin vuonna 1635 tehtyyn parrakkaan miehen muotokuvaan sekä teokseen Kaksi munkkia, joka on myös peräisin noin vuodelta 1630. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös noin vuonna 1640 maalattu Ranskan Henrietta Maria, Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningatar, muotokuva.
Muita merkittäviä hankintoja ovat asetelmat, joita on tehnyt Willem Claesz Heda. Tämä noin vuonna 1662 valmistunut teos esittää ostereita, nautiluskupin, roomer-lasin, sitruunan ja muita esineitä. Nämä maalaukset heijastavat aikakauden muuttuvia taiteellisia kiinnostuksen kohteita, aristokraattisesta muotokuvauksesta kohti elottomien esineiden yksityiskohtaista tutkimista.
