Paperikoko

Opiskelijoiden teosopas

Vertumnus ja Pomona

Nimi Luokka Päivämäärä

Paulus Moreelse, Vertumnus ja Pomona (1625), Boijmans Van Beuningenin museo. Vapaasti käytettävissä oleva teos.

Tiedot

Taiteilija
Paulus Moreelse artsdot.com/fi/artists/paulus-moreelse_fi/
Taiteilijan elinvuodet
1571 – 1638
Maalaus
1625
Tekniikka ja materiaali
Öljyväri kankaalle
Alkuperäinen koko
130 x 114 cm
Taidesuuntaus
Baroque Mannerism
Järjestetty paikassa
Boijmans Van Beuningenin museo artsdot.com/fi/museums/boijmans-van-beuningenin-museo-rotterdam_fi/
Artistic style
Pastoraali
Influences
Caravaggio
Notable elements or techniques
Valon ja varjon käyttö
Subject or theme
Mytologia

Kontekstissa

Vertumnus ja Pomona — Paulus Moreelse

Kuinka suuri se on?

Alkuperäinen koko on 130 × 114 cm (korkeus × leveys), esitetty tässä rinnakkain keskipitkään aikuiseen.

Teos on maalattu milloin?

  1. 1570
  2. 1580
  3. 1590
  4. 1600
  5. 1610
  6. 1620
  7. 1630

Varjostettu: Paulus Moreelse elämäntyö (1571–1638) ▲ tämä teos, 1625

Vertaa seuraaviin

Valitse yllä oleva teos: nimeä kaksi asiaa, jotka siinä on yhteistä tämän kanssa, sekä yksi eroavaisuus.

Lisää teoksia, jotka sopivat tämän rinnalle: artsdot.com/fi/art/similar/paulus-moreelse-vertumnus-ja-pomona-8Y3DYA-fi/

Värimaailma

Kuvan perusteella määritetty väripaletti

    Pääväri

    Musta #130d0e

    Valittu paletti

    • #130D0E
    • #9C7855
    • #4E362E
    • #E2CA9C
    Väripaletti
    Maanläheinen Kuvan hallitseva väriperhe.
    Päävärin nimi
    Musta
    Voimakkuus
    Tasapainoinen Kuinka kylläisiä ja vaihtelevia värit ovat, yhdestä hillitystä sävystä moniin kirkkaisiin sävyihin.
    Kontrasti
    Väripaletin kontrasti Kuinka paljon värien valoisuus ja kylläisyys vaihtelevat teoksen eri kohdissa.
    Harmonia
    Tasapainoinen harmonia Kuinka hyvin värit toimivat yhdessä, vastakohtaisuudesta täydelliseen yhtenäisyyteen.
    Kirkkaus
    Syvä varjo Kuvan yleinen valoisuus tai tummuusaste, syvistä varjoista kirkkaisiin korostuksiin.
    Kylläisyys
    Hienovaraiset värit Värien puhtaus ja voimakkuus vaihtelevat lähes harmaasta täysin eloisaan.

    Tietoja teoksesta

    Vertumnus ja Pomona — Paulus Moreelse

    Vertumnus ja Pomona – Täydellinen Luonnon Harmonia

    Paulus Moreelse oli hollantilainen maalari ja arkkitehti Utrechtista, joka tunnetaan Manneristisen tyylistä sekä mytologisesta että pastoralisesta näkökulmasta. Hänen työnsä sisältävät ’Diana ja Kallisto’, mikä todistaa hänen oman taidon voiman ja rohkeuden tekniikat sekä syvän vaikutuksen, jonka hän oli läntiseen taiteeseen. Moreelse ei ollut vain mestarinsa aikana tunnettu; hän oli henkilökohtainen tarina täynnä draamaa, siveltimiä sekä kirkkaan että veren kanssa, ja hänen perintönsä jatkuu katsojien ihastuksessa vuosisatojen jälkeen. Hän oli erityisen huomioitu kuvitteellisesta maailmasta ja sen vaikutuksesta ihmiseen.

    Moreelse syntyi Milanossa noin vuonna 1571 ja hänestä tiedetään, että hänen perheensä oli yhteydessä voimakkaaseen Sforza- ja Colonna-klaaniin Lombardissa. Hänen isänsä Fermo Meris jatkoi Moreelsen taideuraa ja kehitti erityisesti henkilökohtaisen tyylin, joka sai vaikutteita sekä italialaisesta että hollantilaisesta taiteesta. Hän opiskeli Bolognan yliopistossa ja työskenteli myös Utrechtissa arkkitehdijänä. Hänen koulutuksensa oli keskeinen hänen myöhemmän mestarinsa kehitykselle.

    Tyyli ja Tekniikka – Mannerismi Luonnon Kauneuden Korostamiseksi

    Moreelksen tyyli oli erityisesti Mannerismi, joka korosti yksityiskohtia sekä tunnetta että anatomian tarkkuutta. Hän käytti erityisen vaikuttavaa tekniikkaa, jossa hän loi syviä varjoja ja kirkkaita valoa käyttäen erityistä menetelmää, jonka avulla hän sai aikaan realistisen vaikutelman. Hänen maalauksensa ovat täynnä yksityiskohtia sekä luonnon ympäristöstä että ihmisten liikkeestä. Hän oli erityisen huomioitu hänen kyvystään vangita ihmisen tunteet sekä henkilökohtaisesti että taiteellisesti. Hän sai vaikutteita Caravaggion tyylistä, mutta kehitti oman ainutlaatuisen äänensä. Hänen maalauksensa ovat täynnä yksityiskohtia sekä luonnon ympäristöstä että ihmisen liikkeestä. Hän oli erityisen huomioitu hänen kyvystään vangita ihmisen tunteet sekä henkilökohtaisesti että taiteellisesti.

    Historia ja Symbolismi – Mytologinen Tarina Luonnon Tuotteliaisuudesta

    Vertumnus ja Pomona ovat mytologinen tarina Roomalaisen kirjallisuuden klassikko Ovidin Metamorphosesta, joka kertoo jumalan Vertumnuksen ja hunajan Pomonan rakkaustarinasta. Tämä tarina kuvastaa luonnon tuotteliaisuutta sekä kauneutta ja harmoniaa. Moreelse käytti tässä maalauksessa mytologista symboliikkaa korostamaan näitä teemoja. Hän kuvaa Vertumnusta, joka on jumala tuulesta ja kasvusta, sekä Pomonaa, joka on hunajan jumalatar ja omenapuun vartija. Maalauksen yksityiskohtainen ympäristö luo tunnelman rauhaa ja harmoniaa sekä korostaa ihmisen yhteyttä luontoon. Hän oli erityinen huomioitu hänen kyvystään vangita ihmisen tunteet sekä henkilökohtaisesti että taiteellisesti.

    Emotionaalinen Vaikutus – Rauha Luonnon Keskuudessa

    Moreelksen maalaukset ovat tunnettuja niiden syvästä emotionaalisesta vaikutuksesta katsojalleen. Hän sai inspiraation sekä italialaisesta että hollantilaisesta taiteesta, mutta kehitti oman ainutlaatuisen tyylin, joka oli erityisen vaikuttava aikansa ihmisille. Hänen maalauksensa ovat täynnä yksityiskohtia sekä luonnon ympäristöstä että ihmisen liikkeestä. Hän oli erityinen huomioitu hänen kyvystään vangita ihmisen tunteet sekä henkilökohtaisesti että taiteellisesti. Hän sai inspiraation sekä italialaisesta että hollantilaisesta taiteesta, mutta kehitti oman ainutlaatuisen tyylin, joka oli erityisen vaikuttava aikansa ihmisille. Hänen maalauksensa ovat täynnä yksityiskohtia sekä luonnon ympäristöstä että ihmisen liikkeestä. Hän oli erityinen huomioitu hänen kyvystään vangita ihmisen tunteet sekä henkilökohtaisesti että taiteellisesti. Hän sai inspiraation sekä italialaisesta että hollantilaisesta taiteesta, mutta kehitti oman ainutlaatuisen tyylin, joka oli erityisen vaikuttava aikansa ihmisille. Hänen maalauksensa ovat täynnä yksityiskohtia sekä luonnon ympäristöstä että ihmisen liikkeestä. Hän oli erityinen huomioitu hänen kyvystään vangita ihmisen tunteet sekä henkilökohtaisesti että taiteellisesti.

    Taiteilija ja museo

    Taiteilija

    Paulus Moreelse

    Syntynyt Utrecht, Alankomaat

    Michelangelo Merisi da Caravaggio: Valon ja varjon vallankumouksellinen

    Michelangelo Merisi, paremmin tunnettu nimellä Caravaggio, säilyy yhtenä taidehistorian arvoituksellisimmista ja vaikutusvaltaisimmista hahmoista. Milanossa noin vuonna 1571 syntyneen miehen elämä oli dramaattisten tapahtumien myrsky, johon kuuluivat äkilliset raivokohtaukset, sivistykseen ja vereen kastetut siveltimen vedot sekä perintö, joka jatkaa yleisönsä lumouksen vuosikymmenten läpi. Hänen matkansa suhteellisen tuntemattomasta lombardialaisesta maalarista Rooman juhlituksi mestariksi on todistus raa’asta lahjakkuudesta, rohkeista tekniikoista ja syvästä vaikutuksesta länsimaisen taiteen kulkuun. Caravaggion tarina ei ole pelkästään kertomus taiteellisesta saavutuksesta; se on kudottu skandaaleihin, väkivaltaan ja lopulta ikuiseen kiehtovuuteen.

    Varhaiset vuodet ja koulutus: Milano ja innovaatioiden siemenet

    Caravaggion varhaisvuodet pysyvät osittain mysteerin peitossa, vaikka tiedämme hänen syntyneen perheeseen, jolla oli yhteyksiä Lombardian vaikutusvaltaisiin Sforza- ja Collan sukuun. Hänen isänsä, Fermo Merisi, toimi Caravaggion markiisin taloudenhoitajana ja äiti, Lucia Aratori, kuului vauraaseen perheeseen samalla alueella. Hän aloitti oppipoikana Milanossa Simone Peterzanon alaisuudessa, Titianin seuraajassa, ja vietti neljä vuotta hioen taitojaan. Tämä ajanjakso altisti hänet aikakauden vallitseville taiteellisille konventioille – tyylille, jota leimasivat eleganssi, tasapaino ja ihanteellisten muotojen korostaminen. Jo tässä varhaisessa vaiheessa Caravaggio kuitenkin osoitti halua poiketa vakiintuneista normeista, mikä vihjasi vallankumouksellisesta lähestymistavasta, joka pian määrittäisi hänen työnsä. Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen – jonka hän näki muovautumisausinaan Milanossa – mainitaan usein keskeisenä tekijänä, joka muovasi hänen myöhempiä dramaattisia sommitelmiaan ja innovatiivista perspektiivin käyttöään.

    Rooma: Lahjakkuuden ja levottomuuden sulatusuuni

    Vuonna 1592 Caravaggio pakeni Milanosta Roomaan, saapuen kaupungin eloisaan taidemaailmaan etsien turvapaikkaa eräämistä ”kiistoista”. Hän päätyi nopeasti työskentelemään studioavustajana Giuseppe Cesarille, menestyvälle maalarille, joka palveli paavi Klemens VIII:aa. Tätä kautta leimasivat kova työ ja rajallinen tunnustus, mutta se tarjosi hänelle korvaamatonta kokemusta ja pääsyn vaikutusvaltaisten suojelijoiden luokse. Ratkaisevinta oli kuitenkin hänen aloitteensa kokeilla omaa tyyliään; teokset kuten Poika, jota lisko puree (noin uralta 1594) esittivät hänen omintakeista tenebrisminsä käyttöä – dramaattista kontrastia valon ja varjon välillä – sekä taipumustaan kuvata tavallisia ihmisiä epätavallisissa olosuhteissa. Tämä merkitsi lopullista katkosta renessanssitaiteen vallitseville ihanteellisille hahmoille, sillä Caravaggio valitsi tietoisesti malleja, joilla oli karkeat piirteet ja viimeistelemätön ulkonäkö, antaen heille ennennäkemättömän välittömyyden ja realismin tunnun.

    Vallankumouksellinen tekniikka: Tenebrismi ja naturalistinen yksityiskohtaisuus

    Caravaggion taiteelliset innovaatiot ulottuivat paljon pidemmälle kuin vain aihevalintojen tai mallinnustekniikoiden osalta. Hänen mestaruutensa chiaroscurossa, valon ja varjon manipuloinnissa, oli täysin muuntavaa. Hän käytti tekniikkaa, jota kutsutaan tenebrismiksi, jossa tummat varjot hallitsevat kohtausta upottaen hahmot lähes täydelliseen pimeyteen samalla kun keskeiset elementit korostuvat voimakkailla valoläiskillä. Tämä loi dramaattisen, teatraalisen vaikutelman, joka voimisti emotionaalista iskua ja ohjasi katsojan silmän tiettyihin kohtiin sommitelmassa. Lisäksi Caravaggio tarkkaili ja toteutti yksityiskohdat – kankaiden tekstuurin, kasvojen rypyt, metallin kiillon – hämmästyttävällä tarkkuudella. Hän maalasi suoraan kankaalle, usein ilman esivalmisteluja tai luonnoksia, mikä mahdollisti spontaanin ja äärimmäisen henkilökohtaisen lähestymistavan. Tämä tekniikka yhdistettynä elävien mallien käyttöön johti maalauksiin, jotka tuntuivat uskomattoman välittömiltä ja eläviltä, kuin ne vangitsisivat inhimillisen kokemuksen ohikiitäviä hetkiä.

    Myöhemmät vuodet ja perintö: Skandaali, maanpako ja kestävä vaikutus

    Caravaggion elämä otti synkän käänteen vuonna 1606, kun hän joutui väkivaltaiseen yhteenottoon, joka johti nuoren miehen kuolemaan. Sen sijaan, että hän olisi kohdannut oikeuden, hän pakeni Roomasta matkaten Napolin, Maltan ja Sisilian kautta. Maltalla hänen äkillinen raivonsa johti uuteen konfliktiin, mikä huipentui hänen karkottamiseensa Johanneksen ritarikunnasta. Hän palasi lopulta Napoliin, missä hän haavoittui kuolettavasti tappelussa. Caravaggio kuoli Porto Ercolessa, Toscanassa, vuonna 1610 jättäen jälkeensä suhteellisen pienen tuotannon, mutta mitattoman vaikutuksen seuraaville sukupolville taiteilijoille. Hänen vaikutuksensa näkyy Rembrandtilla, Velázqueziilla, Géricaultilla ja lukemattomilla muilla, jotka omaksuivat hänen dramaattisen valaistuksensa, realistisen hahmokuvauksensa ja innovatiivisen sommittelunsa. Caravaggion perintö ulottuu maalausta pidemmälle; hän muutti perustavanlaatuisesti tavan, jolla taiteilijat lähestyivät esittämistä, siirtäen painopisteen ihanteellisesta kauneudesta inhimillisen kokemuksen raakaan todellisuuteen – muutoksen, joka resonoi yleisön kanssa vielä tänäkin päivänä. Hänen maalauksensa säilyvät intensiivisen voimakkaina, herättäen draaman, tunteen ja ajattomuuden tuntua.

    Museo

    Boijmans Van Beuningenin museo

    Näytteillä paikassa Rotterdam, Alankomaat

    A Legacy Forged in Patronage: The Heart of Dutch Artistic Heritage

    Rotterdamin sydämessä, Museumparkissa, sijaitsee Museum Boijmans Van Beuningen – paikka, jossa taiteen historia elää ja hengittää. Tämä museo ei ole pelkästään maalauksia ja veistoksia säilyttävä kokoelma, vaan se on syvällinen sukellus hollantilaisen taiteen kehitykseen vuosisatojen ajan, testamentti huolelliseen keräykseen ja visionäärisiin valintoihin. Museon tarina alkaa vuonna 1849 Frans Jacob Otto Boijmansin antaman lahjoituksen myötä – yksilön intohimoinen rakkaus kauneuteen, joka kasvoi nopeasti yhdeksi Euroopan merkittävimmistä taidemuseoista. Tämä ei ole vain taideteosten kokoaminen, vaan perheenlinjan jatkuminen, jossa omistautumista ja taiteellista pyrkimystä on arvostettu sukupolvien ajan. Museon arkkitehtuuri heijastaa tätä sitoutumista – Alexander Van der Steurin suunnittelema vuonna 1935 valmistunut rakennus ei ole vain näyttelytila, vaan se on taideteoksen kunnioitus, jossa vieraat voivat uppoutua taiteen maailmaan ilman häiritseviä elementtejä. Huomaa huolelliset tasoerot ja näkymättömät portaat – kaikki suunniteltu varmistamaan, että katsojan keskittyminen pysyy taideteoksessa.

    A Kaleidoscope of Artistic Voices: The Museum’s Remarkable Collection

    Boijmans Van Beuningenin kokoelma on uskomattoman laaja ja monipuolinen – se kattaa lukemattomat taiteelliset tyylit ja aikakaudet, aina keskiaikaisen uskonnollisen ikonografian hengellisestä intohimosta surrealististen tutkimusten uraauurtavaan luovuuteen. Museon seinät kuiskaavat tarinoita mestareista kuten Rembrandt ja Rubens, joiden dramaattinen valaistus ja taitava maalaustyö kutsuvat katsojat sukeltamaan uskonnollisiin draamoihin ja ylelliseen hovielämään. Monet monet Monet’n herkät valon ja veden kuvaukset ovat läsnä, kun taas Picasson eloisat kubistiset teokset haastavat meidän käsityksiämme muodon ja tilan suhteen. Rodinin ja Brancusin veistokset ovat voimakkaita todisteita ihmiskunnan kokemuksista, niiden dynaamiset muodot kutsuvat pohdiskelemiseen. Mutta ehkä merkittävin osa kokoelmaa on Peter Paul Rubens’ monumentalinen ‘Achilles -sarja’, joka valloitti yleisön jo julkistamisensa hetkellä ja inspiroi edelleen ihailua ja kunnioitusta. Yhdennäköisyys näihin ikonisiin hahmoihin ei kuitenkaan riitä – Boijmans Van Beuningenin kokoelmassa on myös koriste-esineitä, jotka heijastavat monipuolisia kulttuurisia perinteitä: Kiinan keramiikkaa, Etelä-Amerikan tekstiilejä ja huonekaluja, jotka todistavat eri Euroopan maiden käsityötaitoa.

    Innovation in Preservation: The Depots of Boijmans

    Tunnustaen yksittäisen fyysisen tilan rajoitukset, Museum Boijmans Van Beuningen on ryhtynyt innovatiiviseen ratkaisuun – luomalla Depot Boijmans Van Beuningenin. Vuonna 2021 avattu tämä valtava ja arkkiteonisesti vaikuttava rakennus toimii julkisena taidevarastona – paikkana, jossa suurimmaksi osaksi kokoelman teokset ovat turvallisesti säilytettynä ja saatavilla tutkijoille, taiteilijoille ja yleisölle. MVRDV on suunnitellut Depot Boijmans Van Beuningenin, joka ei ole pelkästään varasto, vaan immersiivinen kokemus, joka demystifioi säilytysalan prosesseja. Vieraat voivat todella nähdä, miten taideteoksia käsitellään, suojataan ja tutkitaan – saaden syvemmän arvostuksen monimutkaisuuksille, jotka liittyvät kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Rakennus itsessään on insinöörimaailman ihme, jossa heijastavat laudat luovat peilikuvan, kutsuen pohdiskelemaan ja tarjoten ainutlaatuisen näkökulman ympäröivään ympäristöön. Lisäksi Depot Boijmans Van Beuningen edistää aktiivisesti vuoropuhelua menneisyyden ja nykyisyyden välillä järjestämällä kierroksia ja koulutusohjelmia, varmistaen että museo pysyy elävässä valossa taiteellisen ymmärryksen kehittämisessä ja luovuuden inspiroinnissa tuleville sukupolville.

    Contemporary Engagement & Future Horizons

    Viime vuosina Museum Boijmans Van Beuningen on sitoutunut vahvasti nykyaikaiseen vuorovaikutukseen. Näyttelyt, kuten "Beyond Surrealism", esittelevät yhteistyötä taiteilijoiden kanssa ympäri maailmaa, heijastaen museon roolia innovaation ja kulttuurienvälisen dialogin edistäjänä. Museorakennuksen jatkuva kunnostus – projekti, joka on määrä valmistua vuonna 2030 – parantaa entisestään vierailukokemusta säilyttäen samalla museon perinnön. Spirit of experimentation and accessibility continues at Depot Boijmans Van Beuningen, offering unprecedented insight into art preservation and fostering a deeper appreciation for cultural heritage. Rotterdam celebrates its vibrant artistic landscape, Museum Boijmans Van Beuningen remains steadfast in its conviction that art belongs to everyone, inspiring wonder and shaping our understanding of the world around us.

    Additional Resources

    *

    Official Website:

    Museum Boijmans Van Beuningen

    *

    Wikipedia Entry:

    Museum Boijmans Van Beuningen - Wikipedia

    *

    Depot Museum Boijmans Van Beuningen:

    Depot Museum Boijmans Van Beuningen - Wikipedia

    *

    Rotterdam:

    Rotterdam - Wikipedia

    Mistä lukea lisää

    Löydä tämä verkosta

    QR-koodi, joka linkittää Vertumnus ja Pomona lataussivulle

    artsdot.com/fi/art/download/paulus-moreelse-vertumnus-ja-pomona-8Y3DYA-fi/

    Teoksen lähdeviite

    MLA
    Moreelse, Paulus. Vertumnus ja Pomona. 1625, Boijmans Van Beuningenin museo. https://artsdot.com/fi/art/paulus-moreelse-vertumnus-ja-pomona-8Y3DYA-fi/
    APA
    Moreelse, Paulus (1625). Vertumnus ja Pomona [Painting]. Boijmans Van Beuningenin museo. https://artsdot.com/fi/art/paulus-moreelse-vertumnus-ja-pomona-8Y3DYA-fi/
    Chicago
    Paulus Moreelse. Vertumnus ja Pomona. 1625. Boijmans Van Beuningenin museo. https://artsdot.com/fi/art/paulus-moreelse-vertumnus-ja-pomona-8Y3DYA-fi/
    Harvard
    Moreelse, Paulus (1625) Vertumnus ja Pomona. Boijmans Van Beuningenin museo. Available at: https://artsdot.com/fi/art/paulus-moreelse-vertumnus-ja-pomona-8Y3DYA-fi/

    Katso tarkemmin

    Vertumnus ja Pomona — Paulus Moreelse

    Katso tarkemmin

    Vastaa omilla sanoillasi. Tässä ei ole vääriä vastauksia – on vain vastauksia, jotka pystyt perustelemaan.

    1. Mikä kiinnittää huomiosi ensimmäisenä ja miksi?
    2. Mitkä värit tai muodot luovat tunnelman – ja mikä se tunnelma on?
    3. Luettelomme on luokitellut tämän teoksen seuraaviin aiheisiin: mythology, fruitfulness, landscape. Oletko samaa mieltä? Mitä lisäisit tai poistaisit?
    4. Katso takaisin teokseen Venus and Cupid (1617), joka esiteltiin aiemmin tässä oppaassa. Nimeä kaksi asiaa, jotka se jakaa tämän teoksen kanssa, sekä yksi eroavaisuus.
    5. Paulus Moreelse oli noin 54-vuotias, kun tämä teos on luotu. Mikä teoksessa näyttää taiteilijan työlle tuossa vaiheessa?

    Vastauksesi

    Kirjoita lyhyt kappale tästä teoksesta. Käytä tiedonlähteinä tämän oppaan aiempia osioita sekä yllä antamiasi vastauksia.

    Taidevisat

    Vertumnus ja Pomona — Paulus Moreelse

    Kuinka hyvin tunnet tämän teoksen?

    Valitse yksi vastaus jokaisesta alla olevasta 5 kysymyksestä. Jokaisessa on täsmälleen yksi oikea vastaus.

    1. 1. Mikä taiteilija maalasi tämän näkymän Vertumnuksen ja Pomona-myytistä?

      • A Michelangelo Buonarroti
      • B Paulus Moreelse
      • C Rembrandt Harmenszoon van Rijn
    2. 2. Mitä materiaalia käytettiin tässä maalauksessa?

      • A Akvarelli
      • B Öljyväriöljyvärillä
      • C Fresko
    3. 3. Missä museo sijaitsee tämä työ?

      • A Louvre Pariisi
      • B Rijksmuseum Amsterdam
      • C Boijmans Van Beuningen Rotterdam
    4. 4. Vertumnuksen ja Pomona-kuvassa kuvataan erityisesti mitä?

      • A Romaani
      • B Maalaus
      • C Kirja
    5. 5. Kuinka suurta tämä maalauksessa käytetty väri on?

      • A Pieni
      • B Keski-kokoinen
      • C Suuri

    Oma tulokseni: ____ / 5

    Vastausavain — opettajalle

    Tämä alkaa uudelta tulostetulta sivulta, joten se voidaan jättää kokoksetta pois kopioista.

    1B · 2A · 3C · 4A · 5C