Paperikoko

Opiskelijoiden teosopas

Koe

Nimi Luokka Päivämäärä

john samuel tunnard, Koe (1944), British Council. Kuvattu vain viitteellistä käyttöä varten; kaikki oikeudet pidätetään tekijänoikeuden haltijalla.

Tiedot

Taiteilija
john samuel tunnard artsdot.com/fi/artists/john-samuel-tunnard/
Taiteilijan elinvuodet
1900 – 1971
Maalaus
1944
Tekniikka ja materiaali
Öljyväri kankaalle
Alkuperäinen koko
550 x 370 cm
Taidesuuntaus
English Surrealism
Järjestetty paikassa
British Council artsdot.com/fi/museums/british-council-london_fi/
Artistic style
Dramatic
Influences
Marine life, Jazz music
Notable elements or techniques
Multiple planes, voids, ochre-yellow figure
Subject or theme
Psychological exploration

Kontekstissa

Koe — john samuel tunnard

Kuinka suuri se on?

Alkuperäinen koko on 550 × 370 cm (korkeus × leveys), esitetty tässä rinnakkain keskipitkään aikuiseen. Teos on liian suuri piirrettäväksi oikeaan mittakaavaan tällä sivulla.

Teos on maalattu milloin?

  1. 1900
  2. 1910
  3. 1920
  4. 1930
  5. 1940
  6. 1950
  7. 1960
  8. 1970

Varjostettu: john samuel tunnard elämäntyö (1900–1971) ▲ tämä teos, 1944

Värimaailma

Kuvan perusteella määritetty väripaletti

    Pääväri

    Ftalovihreä #261e28

    Valittu paletti

    • #261E28
    • #554351
    • #DAD5CF
    • #8D7878
    Päävärin nimi
    Ftalovihreä
    Voimakkuus
    Monokromaattinen Kuinka kylläisiä ja vaihtelevia värit ovat, yhdestä hillitystä sävystä moniin kirkkaisiin sävyihin.
    Kontrasti
    Voimakas Kuinka paljon värien valoisuus ja kylläisyys vaihtelevat teoksen eri kohdissa.
    Harmonia
    Tasapainoinen harmonia Kuinka hyvin värit toimivat yhdessä, vastakohtaisuudesta täydelliseen yhtenäisyyteen.
    Kirkkaus
    Syvä varjo Kuvan yleinen valoisuus tai tummuusaste, syvistä varjoista kirkkaisiin korostuksiin.
    Kylläisyys
    Vaimea Värien puhtaus ja voimakkuus vaihtelevat lähes harmaasta täysin eloisaan.

    Tietoja teoksesta

    Koe — john samuel tunnard

    John Samuel Tunnardin ”Kokeilu” – Yksityiskohtainen analyysi

    John Samuel Tunnard (1900–1971) oli englantilainen modernistinen maalaaja ja suunnittelija. Hän syntyi Sandwichissa, Kentissä, ja opiskeli taidealaa Royal Collegessa vuonna 1919–1923. Tämä perustava koulutus olisi ollut ratkaiseva hänen taiteellisen uransa aikana, vaikuttamalla sekä maalauksensa tyyliin että myöhempiin tekstiilisuunnittelutyöhinsä. Hän avio oli Mary May Robertson vuonna 1926, kumppanuus joka merkittävästi muutti heidän henkilökohtaista ja ammatillista elämäänsä.

    Maalaajan kehitys ja vaikutteet Vuonna 1928 Tunnard aloitti vakavasti maalauksen tekemisen. Hän opetti suunnittelua Central School of Arts and Craftsissa Helsingissä vuodesta 1929 lähtien. Tämä aika tarjosi hänelle käytännön kokemusta ja tietämystä kuvioista, väreistä ja muodosta – elementtejä jotka myöhemmin tulivat keskeisiksi hänen maalauksensa ominaisuuksille. Hän oli erityisen kiinnostunut surrealistisesta taiteesta ja sen vaikutuksesta maailmaan. Hänen maalauksiaan nähtiin Yves Tanguyn, Paul Nashin, Graham Sutherlandin ja John Piperin kanssa, mikä osoitti hänen työnsä laajaa arvostusta ja näyttelyitä koko elämänsä ajan. Hän oli tunnettu henkilö ja hänellä oli varhainen ura näyttely Peggy Guggenheimin ”Guggenheim Jeune” galleriassa Helsingissä (näyttely avoinna vuosina 1938–9). Hän tuotti kaksi suurta työtä vuoden 1951 Kansainväliselle Näyttelylle – maalauksen ”Paluu”(1951) ja seinäpaneelin Regatta Ravintolaan. Hänen vaikutteensa sisältyvät moderni tekstiilisuunnittelu, kiinnostus merielämään, vapaa-ajan musiikki (Tunnard oli innokas jazz-pelaaja) sekä luonto – hän keräsi myös harvinaisia hyönteisiä Luonnonhistorialliselle Museolle silloin kun museo oli osa Britannian Kansallista Museoatania. Maalauksessa käytetään perspektiivistä leikkimielistä ilmapiiriä, joka tuo maalaukseen ”রনnikuoppaan” laskevan tunnelman. Tämä maalaus vie katsojan maailmaan useita tasoja, linjoja ja tyhjiöitä. Katsojan silmä kokee tässä maalauksessa jonkinlaisen paradoksin – näkyvä kone saa katsojan silmän kohtaamaan häiritsevän liikkeen, joka keskeyttää tarkastelun nopeasti ja kysyy: missä on etuosa? Missä on takaosan? Mitä oikeastaan tapahtuu tässä?

    Työn motiivit Tunnardin maalauksessa näkyvät useat motiivit jotka ovat yhteisiä hänen työnsä kanssa tuolla aikakaudella. Maalauksen oikealla puolella oleva kellertävä henkilö toistuu maalauksessa ”Hämähäkki”, joka valmistui samaan vuoteen, ja selkeä pohjapiste liikkuvien muotojen varassa näkyy myös muissa maalauksissa tuolla aikakaudella. Tyhjät ovit, käytävät sekä maalauksen keskellä sijaitseva seinäpaneeli ovat kaikki keskeisiä hänen työnsä elementtejä. Maalaukseen on asetettu kaksi maljakkoa – yksi ylimmän vasemman puolen lähelle ja toinen oikeanpuoleisen alaslähtevään kulmaan. Maalaus tuo katsojan näkökulmaan monimutkaisen kokonaisuuden ihmisiä, huonekaluja ja koriste-elementtejä jotka luovat kiehtovan visuaalisen kokemuksen katsojalle. Hän oli erityisesti kiinnostunut englannin surrealistista taidetta ja sen vaikutuksesta maailmaan. Hänen maalauksiaan nähtiin Yves Tanguyn, Paul Nashin, Graham Sutherlandin ja John Piperin kanssa, mikä osoitti hänen työnsä laajaa arvostusta ja näyttelyitä koko elämänsä ajan. Hän oli tunnettu henkilö ja hänellä oli varhainen ura näyttely Peggy Guggenheimin ”Guggenheim Jeune” galleriassa Helsingissä (näyttely avoinna vuosina 1938–9). Hän tuotti kaksi suurta työtä vuoden 1951 Kansainväliselle Näyttelylle – maalauksen ”Paluu”(1951) ja seinäpaneelin Regatta Ravintolaan. Hänen vaikutteensa sisältyvät moderni tekstiilisuunnittelu, kiinnostus merielämään, vapaa-ajan musiikki (Tunnard oli innokas jazz-pelaaja) sekä luonto – hän keräsi myös harvinaisia hyönteisiä Luonnonhistorialliselle Museolle silloin kun museo oli osa Britannian Kansallista Museoatania. Maalauksessa käytetään perspektiivistä leikkimielistä ilmapiiriä, joka tuo maalaukseen ”রনnikuoppaan” laskevan tunnelman. Tämä maalaus vie katsojan maailmaan useita tasoja, linjoja ja tyhjiöitä. Peering into its visual machine, one’s investigations are quickly interrupted by a disappearing line, or a strike that crosses one’s view or bends one’s vision along a new route. The viewer’s eye experiences a kind of paroxysm while looking at this painting. A darting effect is produced that leaves us confused as to the ‘real’ nature of the pattern itself. Whatever was first understood becomes distorted and we are left with such questions as: where is the front? where is at the back? what indeed, is happening here?A number of motifs within this work are common across Tunnard’s practice at this time. The ochre-yellow figure to the right recurs in the work Ghost painted in the same year, and the sharp base-point of tentatively poised shapes are present in other paintings at this time. Voids, doorways, red colour accents, white scores across the composition and generally a dark, nocturnal palate, are all present throughout a body of work that Tunnard painted across the final years of the Second World War. Hän oli erityisesti kiinnostunut englannin surrealistista taidetta ja sen vaikutuksesta maailmaan. Hänen maalauksiaan nähtiin Yves Tanguyn, Paul Nashin, Graham Sutherlandin ja John Piperin kanssa, mikä osoitti hänen työnsä laajaa arvostusta ja näyttelyitä koko elämänsä ajan. Hän oli tunnettu henkilö ja hänellä oli varhainen ura näyttely Peggy Guggenheimin ”Guggenheim Jeune” galleriassa Helsingissä (näyttely avoinna vuosina 1938–9). Hän tuotti kaksi suurta työtä vuoden 1951 Kansainväliselle Näyttelylle – maalauksen ”Paluu”(1951) ja seinäpaneelin Regatta Ravintolaan. Hänen vaikutteensa sisältyvät moderni tekstiilisuunnittelu, kiinnostus merielämään, vapaa-ajan musiikki (Tunnard oli innokas jazz-pelaaja) sekä luonto – hän keräsi myös harvinaisia hyönteisiä Luonnonhistorialliselle Museolle silloin kun museo oli osa Britannian Kansallista Museoatania. Maalauksessa käytetään perspektiivistä leikkimielistä ilmapiiriä, joka tuo maalaukseen ”রনnikuoppaan” laskevan tunnelman. Tämä maalaus vie katsojan maailmaan useita tasoja, linjoja ja tyhjiöitä. Peering into its visual machine, one’s investigations are quickly interrupted by a disappearing line, or a strike that crosses one’s view or bends one’s vision along a new route. The viewer’s eye experiences a kind of paroxysm while looking at this painting. A darting effect is produced that leaves us confused as to the ‘real’ nature of the pattern itself. Whatever was first understood becomes distorted and we are left with such questions as: where is the front? where is at the back? what indeed, is happening here?\n\nA henkilökohtainen kokemus ja maailman näkeminen\nMaalaajan kehitys ja vaikutteet\nHän opetti suunnittelua Central School of Arts and Craftsissa Helsingissä vuodesta 1929 lähtien.\n\nLisätietoja\nJohn Samuel Tunnard oli englantilainen modernistinen maalaaja ja suunnittelija. Hän syntyi Sandwichissa, Kentissä, ja opiskeli taidealaa Royal Collegessa vuonna 1919–1923. Tämä perustava koulutus olisi ollut rat

    Taiteilija ja museo

    Taiteilija

    john samuel tunnard

    Syntynyt Sandwich, United Kingdom

    John Samuel Tunnard: A Life in Modern British Art

    Early Life and Education

    John Samuel Tunnard (1900-1971) was an English modernist painter and designer. Born in Sandwich, Kent, he initially studied design at the Royal College of Art from 1919 to 1923. This foundational training would prove crucial throughout his artistic career, influencing both his painting style and his later ventures into textile design.

    Early Career & Textile Design

    During the 1920s, Tunnard worked in various textile design roles in Manchester. This period provided him with practical experience and an understanding of pattern, color, and form – elements that would later become prominent features of his paintings. In 1926, he married Mary May Robertson, a partnership that would significantly shape both their personal and professional lives.

    Artistic Development & Influences

    By 1928, Tunnard began to focus seriously on painting. He taught design at the Central School of Arts and Crafts in London from 1929 onwards, further solidifying his engagement with artistic principles and pedagogy. His work during this time demonstrates a growing interest in modernist aesthetics. Tunnard’s style was notably influenced by Surrealism, although he never formally joined the movement. He participated in several surrealist exhibitions throughout the 1930s, including one at the Gordon Fraser Gallery in Cambridge.

    Cornwall and a New Artistic Direction

    In 1933, Tunnard and his wife moved to Cadgwith, Cornwall. There, they established a business producing printed silks, allowing them to combine their artistic talents with entrepreneurial endeavors. The Cornish landscape profoundly impacted Tunnard’s art, inspiring many of his later landscapes and providing a new source of visual motifs.

    Major Works & Artistic Style

    Tunnard's oeuvre encompasses both paintings – including notable landscapes and portraits – and textile designs. His painting style is characterized by its lyrical abstraction, dreamlike qualities, and vibrant color palettes. He often blended representational elements with abstract forms, creating a unique visual language that reflects his surrealist leanings.

    His landscapes frequently depict the Cornish coastline, rendered in bold colors and fluid shapes.

    His portraits explore psychological depth through expressive brushwork and unconventional compositions.

    His textile designs showcase innovative patterns and color combinations, demonstrating his versatility as an artist.

    Exhibitions & Recognition

    Tunnard exhibited widely throughout his career. He showed work at the Royal Academy and with the London Group (which he joined in 1934). His participation in surrealist exhibitions further cemented his position within the British avant-garde.

    Legacy & Historical Significance

    John Samuel Tunnard is now considered one of the most important English modernist painters. His work represents a unique synthesis of Surrealism, abstraction, and landscape painting. Examples of his art can be found in prominent collections such as the National Galleries of Scotland. He contributed significantly to the development of modern British art, bridging the gap between traditional representation and abstract expression.

    Museo

    British Council

    Näytteillä paikassa London, Yhdistynyt kuningaskunta

    British Council Collection: Matka nykybrittiläisen taiteen ytimeen

    British Council Collection on ainutlaatuinen todistus Britannian sitoutumisesta taiteelliseen vuoropuheluun ja kulttuurien väliseen ymmärrykseen ympäri maailmaa. Kokoelma perustettiin vuonna 1934, alun perin nimellä “The British Committee for Relations with Other Countries”, ja sen synty liittyi maailman ahdistukseen ideologisten konfliktien ympärillä – vahva usko siihen, että taiteella oli kyky ylittää poliittiset rajat ja edistää myötätuntoa. Kokoelma ei ole pelkästään taideteosten säilyttämistä; se on jatkuva kertomus, joka on kudottu modernin ja nykybrittiläisen taiteen kankaaseen, eikä se avaudu staattisissa seinissä vaan dynaamisen matkan kautta rajojen yli. Kokoelman perusfilosofia syntyi toisen maailmansodan varjossa, ja sen perustamisperiaatteisiin kuului kulttuurien välisen vaihdon edistäminen ja ääri-ideologioiden torjuminen. Tämä pyrkimys ohjaa kokoelman kuratointia tänäkin päivänä, heijastaen vakaata uskoa siihen, että taide on voimakas väline kulttuurierojen kaventamiseksi.

    Muodon ja tunteen mestarit: Freud ja Hockney

    Kokoelman ydin koostuu luminäärien, kuten Lucian Freudin ja David Hockneyn teoksista – taiteilijoista, jotka määrittelivät uudelleen taiteelliset rajat tinkimättömällä rehellisyydellä ja innovatiivisella kokeilulla. Freudin muotokuvat sukeltavat syvälle kohteidensa psykologiseen syvyyteen ja esittävät ihmisen lihan raa’alla haavoittuvuudella, joka samanaikaisesti kiehtoo ja järkyttää; Hockneyn maisemat juhlivat väriä ja perspektiiviä ja niistä on tullut ikonisia symboleja brittiläisestä visuaalisesta kulttuurista. Freudin teoksissa tarkastellaan ihmisen olemusta paljain sanoin, kun taas Hockney vangitsee valon ja tilan leikin mestarillisesti. Heidän töissään yhdistyvät tekninen taituruus ja syvä inhimillinen ymmärrys, mikä tekee heistä kokoelman kulmakiviä.

    Globaali näyttämö: Kansainvälinen vuorovaikutus ja saavutettavuus

    Toisin kuin perinteiset museot, jotka juurtuvat yhteen paikkaan, Kokoelma pyrkii aktiivisesti kansainväliseen vuorovaikutukseen – se esiintyy näkyvästi arvostetuissa tapahtumissa, kuten Venetsian biennaalin brittiläisessä paviljongissa ja pienemmissä näyttelyissä, jotka rikastuttavat yhteisöjä ympäri maailmaa. Nämä esitykset eivät ole pelkästään näyttelyitä; ne edustavat tietoisia strategioita brittiläisen taiteellisen vision levittämiseksi kansainvälisesti, yhteyksien luomiseksi ja keskustelujen herättämiseksi mantereiden välillä. Kokoelman sitoutuminen saavutettavuuteen on myös merkittävä piirre – pääsy kokoelman teoksia esitteleviin näyttelyihin on yleisesti ottaen ilmainen, mikä on keskeinen osa sen tehtävää demokratisoida taiteeseen pääsy ja edistää laajempaa arvostusta brittiläistä kulttuuriperintöä kohtaan. Lisäksi kokoelman kestävä vaikutus ulottuu gallerioiden seinien ulkopuolelle ja se toimii arvokkaana opetusresurssina opiskelijoille ja tutkijoille.

    Arkkitehtoninen konteksti ja ajankohtaiset teemat

    Sijaitsee Stratford E20:ssa, Lontoossa, Kokoelman koti on Sauerbruch Atkins Architectsin suunnittelema rakennus – upea esimerkki minimalistisesta arkkitehtuurista, jossa luonnonvalo ja avoimuus ovat etusijalla. Rakennuksen muotoilu täydentää sen sisällä olevia taideteoksia ja luo ympäristön, joka edistää pohdintaa ja taiteellista uppoutumista. Viimeaikaisissa näyttelyissä on tutkittu teemoja identiteetistä ja maahanmuutosta sekä ympäristön kestävyydestä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta – mikä osoittaa kokoelman herkkyyttä ajankohtaisille huolenaiheille säilyttäen samalla sitoutumisensa älyllisen uteliaisuuden edistämiseen ja taiteeseen kriittisesti suhtautumisen stimuloimiseen. Yhteistyö monipuolisista taustoista tulevien taiteilijoiden ja kuraattoreiden kanssa on rikastuttanut näitä esityksiä, mikä on edelleen lisännyt vuoropuhelua ja laajentanut perspektiivejä brittiläiseen taidekäytäntöön. British Council Collection: enemmän kuin pelkkää taidetta – se on keskustelu.

    Mistä lukea lisää

    Löydä tämä verkosta

    QR-koodi, joka linkittää Koe lataussivulle

    artsdot.com/fi/art/download/john-samuel-tunnard-koe-D4Q8LL-fi/

    Teoksen lähdeviite

    MLA
    tunnard, john samuel. Koe. 1944, British Council. https://artsdot.com/fi/art/john-samuel-tunnard-koe-D4Q8LL-fi/
    APA
    tunnard, john samuel (1944). Koe [Painting]. British Council. https://artsdot.com/fi/art/john-samuel-tunnard-koe-D4Q8LL-fi/
    Chicago
    john samuel tunnard. Koe. 1944. British Council. https://artsdot.com/fi/art/john-samuel-tunnard-koe-D4Q8LL-fi/
    Harvard
    tunnard, john samuel (1944) Koe. British Council. Available at: https://artsdot.com/fi/art/john-samuel-tunnard-koe-D4Q8LL-fi/

    Katso tarkemmin

    Koe — john samuel tunnard

    Katso tarkemmin

    Vastaa omilla sanoillasi. Tässä ei ole vääriä vastauksia – on vain vastauksia, jotka pystyt perustelemaan.

    1. Mikä kiinnittää huomiosi ensimmäisenä ja miksi?
    2. Mitkä värit tai muodot luovat tunnelman – ja mikä se tunnelma on?
    3. Luettelomme on luokitellut tämän teoksen seuraaviin aiheisiin: cornwall landscape, maritime surrealism, interior composition. Oletko samaa mieltä? Mitä lisäisit tai poistaisit?
    4. john samuel tunnard oli noin 44-vuotias, kun tämä teos on luotu. Mikä teoksessa näyttää taiteilijan työlle tuossa vaiheessa?
    5. Teemoja, jotka toistuvat john samuel tunnard teoksissa: modern fabric design, marine life observation, jazz aesthetic resonance. Mitkä niistä näkyvät tässä teoksessa?

    Vastauksesi

    Kirjoita lyhyt kappale tästä teoksesta. Käytä tiedonlähteinä tämän oppaan aiempia osioita sekä yllä antamiasi vastauksia.

    Taidevisat

    Koe — john samuel tunnard

    Kuinka hyvin tunnet tämän teoksen?

    Valitse yksi vastaus jokaisesta alla olevasta 5 kysymyksestä. Jokaisessa on täsmälleen yksi oikea vastaus.

    1. 1. Mikä on maalauksen nimi?

      • A Valokuva
      • B Pieni Maalaus
      • C Tuomio
    2. 2. Missä maalaus valmistui?

      • A Englannissa
      • B Suomessa
      • C Londoonissa
    3. 3. Milloin maalauksen tekijä opiskeli taidekouluun?

      • A 1920-luvulla
      • B 1880-luvulla
      • C 1950-luvulla
    4. 4. Kuka oli maalauksen tekijän puoliso?

      • A Mary May Robertson
      • B Yves Tanguy
      • C Graham Sutherland
    5. 5. Mitä vaikutuksia maalaukseen ovat vaikuttaneet?

      • A Moderni tekstiilisuunnittelu
      • B Merielämä
      • C Jazz musiikki

    Oma tulokseni: ____ / 5

    Vastausavain — opettajalle

    Tämä alkaa uudelta tulostetulta sivulta, joten se voidaan jättää kokoksetta pois kopioista.

    1B · 2C · 3A · 4A · 5C