Taiteilija
Syntynyt York, Yhdistynyt kuningaskunta
Nuoruus, perhe ja koulutus
Henry Scott Tuke syntyi 12. kesäkuuta 1858 Yorkin Lawrence Streetille merkittävään kveekarilaiseen perheeseen. Hänen isänsä, Daniel Hack Tuke, oli arvostettu psykiatrian erikoislääkäri. Jo lapsuudesta alkaen Henry Scott Tuke sai kannustusta tarttua siveltimeen ja tutkia piirtämisen sekä maalaamisen maailmaa. Nämä varhaiset taiteelliset taipumukset alkoivat muovata hänen elämänpolkuaan jo kauan ennen varsinaista virallista taidekoulutusta.
Vuonna 1874 muutto Lontooseen vei hänet Slade School of Art -taidekouluun, jossa hän opiskeli Alphonse Legros’n ja Sir Edward Poynter’n johdolla. Sladen opiskeluvuodet olivat teknisen osaamisen vakaata ja jatkuvaa kehittymistä. Vuoteen 1877 mennessä hän oli jo voittanut apurahaa, mikä mahdollisti opintojen jatkamisen koulussa ja avasi hänelle lopulta tien matkustaa Italiaan vuonna 1880.
Taiteellinen kehitys Pariisissa ja Italiassa
Lontoon alkukoulutusten jälkeen Henry Scott Tuke suuntasi kohti mannere-Eurooppaa matkustaen Italiaan vuosien 1880 ja 1881 välisenä aikana. Tämä opiskeluvuosien jakso loi vankan pohjan hänen taiteelliselle kasvulleen ennen kuin hän saapui Pariisiin vuonna 1881. Hän viipyi Ranskan pääkaupungissa aina vuoteen 1883 asti, ja tämä aika alkoi muovata syvällisesti hänen lähestymistapaansa valoon ja ulkoilmamaalaukseen. Näiden vuosien aikana hän sai opetusta ranskalaiselta historialliselta taidemaalarilta Jean-Paul Laurens.
Asuessaan Pariisissa Tuke kohtasi Jules Bastien-Lepage -taiteilijan. Juuri tämä kohtaaminen antoi hänelle rohkeuden viedä maalaustelineensä ulos ja harjoitella en plein air -maalausta. Siirtymä suoraan luonnon äärellä tapahtuvaan maalaamiseen muutti pysyvästi tapaa, jolla hän tarkkaili ympäröivää maailmaa. Pariisin loisteliaiden vuosien aikana hän kohtasi myös amerikkalaisen taidemaalari John Singer Sargent -taiteilijan. Nämä kohtaamiset ja Pariisin ateljeista saadut opit auttoivat hienosäätämään hänen tekniikkaansa sekä syventämään ymmärrystään siitä, kuinka valo kietoutuu kohteensa ympärille ja vuorovaikuttaa sen kanssa.
Elämä ja työnteko Newlynissä ja Falmouthissa
Ranskan seikkailujen jälkeen Henry Scott Tuke suuntasi Cornwallin rannikolle liittyäkseen Newlyn School -taiteilijaryhmään. Tämä taiteilijayhteisö suosi en plein air -maalaamisen välitöntä luonnetta, tavoitteenaan vangita rannikon tunnelma juuri siinä hetkessä, kun se tapahtui. Vuoteen 1885 mennessä hän oli asettunut kalastajakaupunki Falmouthiin, jonka valo ja paikalliset tavat muodostuivat hänen päivittäisen elämänsä näyttämöksi. Hän jopa hankki kalastusaluksen ja muutti sen ateljeeksi – tilaksi, jossa hän saattoi työskennellä kaukana maalla sijaitsevien huoneiden perinteisistä rajoitteista.
Meri oli läsnä Henry Scott Tuke’n elämässä jatkuvana voimana. Falmouthissa hän tutustui alastomaan merikylpyjen tapaan, käytäntöön, jota hän noudatti vielä vanhuutehinkin saakka. Tämä syvä yhteys veteen ja rannikon fyysiseen todellisuuteen muovasi hänen koko maailmankuvaansa. Hän eli kalastajien keskellä ja hengitti suolaista merisumua, löytäen oman paikkansa Cornwallin karun ja kauniin maiseman syleilystä.
Tekniikka ja taiteellinen tyyli
Henry Scott Tuke’n sivellin liikkuivat tietynlaisen kaksoistarkoituksen ohjaamana. Hän yhdisti impressionismin vapaan, valoa tavoittelevan siveltimenkäytön akateemisen tekniikan kurinalaisiin ja rakenteellisiin perusteisiin. Tämä lähestymistapa antoi hänelle mahdollisuuden vangita se tapa, jolla auringonvalo lankeaa iholle tai veden pintaan, menettämättä kuitenkaan aiheidensa vankkaa muotoa. Hän oli figuraalinen taiteilija, joka ymmärsi ihmiskehon painon ja massan, mutta pyrki usein sulauttamaan tämän painon osaksi ulkoilman kevyttä ilmakehää. Pariisissa vietetty aika opetti hänelle en plein air -maalaamisen arvon, tavasta, joka määritteli hänen myöhemmät vuotensa Cornwallissa.
Hänen silmänsä ei rajoittunut vain kankaaseen. Valokuvauksena harrastavana taiteilijana hänellä oli valon ja sommittelun syvällinen ymmärrys, joka heijastui suoraan hänen maalauksiinsa. Tämä tekninen tarkkuus ulottui myös hänen merellisiin teoksiinsa. Hän oli vakiintunut meritaiteilija, joka kykeni kuvaamaan purjelaivojen ainutlaatuisia tekstuureja ja meren jatkuvaa liikettä. Olipa hän keskittynyt nuoren miehen anatomiaan tai aluksen köysistöön, hänen työnsä pysyi aina kiinni fyysisen maailman suorassa havainnoinnissa.
Hänen tapansa käsitellä värejä heijasti usein rannikon muuttuvia olosuhteita. Hän etsi totuutta luonnonvalosta, työskennellen usein avoimessa tilassa vangitakseen kesäiltapäivän erityisen kirkkauden. Tämä keskittyminen valoon ja ihmismuotoon muodostui hänen ensisijaiseksi tavakseen nähdä maailma.
Keskeiset teokset ja aihepiiri
Henry Scott Tuke’n katse kohdistui usein ihmisvartaloon sen kaikkein luonnollisimmassa tilassa. Hän omisti suuren osan ajastaan alastomien poikien ja nuorten miesten maalaamiseen, sijoittaen heidät usein rannikon karuihin ja kiireettömiin maisemiin. Nämä hahmot eivät harvoin ole aseteltuja muodollisiin muotokuviin; sen sijaan heidät nähdään uimassa tai kalastamassa, joskus yksin ja joskus pienissä ryhmissä. Monet näistä aiheista esiintyvät veneissä tai rantaviivalla, ja heidän ihonsa vangitsee avoimen ilman leikkivän valon.
Hänen työnsä tavoittaa usein hiljaisen toiminnan tunnun. Teoksista saattaa löytyä nuori mies kesken uinnin tai merimiesryhmä lepäämässä veden äärellä. Huomio pysyy ihmiskehon ja luonnonvoimien välisessä vuorovaikutuksessa – suolassa, auringossa ja meressä. Yksi hänen tunnetuimmista maalauksistaan, August Blue (noin 1893–94), ilmentää tätä valon ja nuorekkaan muodon välitöntä harmoniaa tavalla, joka määritteli suuren osan hänen tuotantoaan.
August Blue (noin 1893–94)
The midday rest sailors yarning
Nude Boy on Rocks
Return from fishing
Missä hänen teoksiaan voi nähdä tänään
Henry Scott Tuke’n maalauksia etsiessä suuntaa kääntyy usein Lontoon merkittävien taideinstituutioiden puoleen. Tate Gallery kantaa useita hänen teoksistaan, kun taas National Portrait Gallery säilyttää hänen muotokuviaan. Nämä kokoelmat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, kuinka hän vangitsi ihon heijastavan valon ja meren jatkuvan liikkeen omaperäisen, lähes aistillisen linssinsä läpi.
Cornwallissa taiteilijan läsnäolo tuntuu edelleen vahvasti paikallisissa kokoelmissa, jotka heijastavat hänen syvää yhteyttään rannikkoon. Penzancessa sijaitseva Penlee House kätkee sisäänsä teoksia, jotka kertovat hänen ajastaan tällä alueella. Hänen taidettaan voi kohdata myös Falmouthissa, Royal Cornwall Polytechnic Society -yhteisön kokoelmissa. Nämä paikat pitävät hänen ihmisvartalon ja merellisen elämän tutkimuksensa lähellä niitä ympäristöjä, jotka ne kerran inspiroivat.
The Good Samaritan, 1879
Nude Italian Boy, 1881
The midday rest sailors yarning, 1906
July sun, 1913
Green and Gold, 1920
