Paperikoko

Opiskelijoiden teosopas

Anthony van Dyck

Nimi Luokka Päivämäärä

Antony van Dyck, Anthony van Dyck (1620), Metropolitanin museo. Vapaasti käytettävissä oleva teos.

Tiedot

Taiteilija
Antony van Dyck artsdot.com/fi/artists/antony-van-dyck_fi/
Taiteilijan elinvuodet
1599 – 1641
Maalaus
1620
Tekniikka ja materiaali
Akryyli kankaalle
Alkuperäinen koko
120 x 88 cm
Taidesuuntaus
Baroque Elegance Dramatic, theatrical pictures using deep shadow and strong diagonals to pull you into the action.
Järjestetty paikassa
Metropolitanin museo artsdot.com/fi/museums/metropolitanin-museo-new-york_fi/
Artistic style
Elegantti
Influences
Rubens
Notable elements or techniques
Valon ja varjon käyttö
Subject or theme
Itselähetys

Kontekstissa

Anthony van Dyck — Antony van Dyck

Kuinka suuri se on?

Alkuperäinen koko on 120 × 88 cm (korkeus × leveys), esitetty tässä rinnakkain keskipitkään aikuiseen.

Teos on maalattu milloin?

  1. 1590
  2. 1600
  3. 1610
  4. 1620
  5. 1630
  6. 1640

Varjostettu: Antony van Dyck elämäntyö (1599–1641) ▲ tämä teos, 1620

Vertaa seuraaviin

Valitse yllä oleva teos: nimeä kaksi asiaa, jotka siinä on yhteistä tämän kanssa, sekä yksi eroavaisuus.

Lisää teoksia, jotka sopivat tämän rinnalle: artsdot.com/fi/art/similar/antony-van-dyck-anthony-van-dyck-D2X2RT-fi/

Värimaailma

Kuvan perusteella määritetty väripaletti

    Pääväri

    Espresso #4a3824

    Valittu paletti

    • #4A3824
    • #000000
    • #1F1814
    • #997A56
    Väripaletti
    Maanläheinen Kuvan hallitseva väriperhe.
    Päävärin nimi
    Espresso
    Voimakkuus
    Monokromaattinen Kuinka kylläisiä ja vaihtelevia värit ovat, yhdestä hillitystä sävystä moniin kirkkaisiin sävyihin.
    Kontrasti
    Seesteinen Kuinka paljon värien valoisuus ja kylläisyys vaihtelevat teoksen eri kohdissa.
    Harmonia
    Yhtenäinen väripaletti Kuinka hyvin värit toimivat yhdessä, vastakohtaisuudesta täydelliseen yhtenäisyyteen.
    Kirkkaus
    Syvä varjo Kuvan yleinen valoisuus tai tummuusaste, syvistä varjoista kirkkaisiin korostuksiin.
    Kylläisyys
    Vaimea Värien puhtaus ja voimakkuus vaihtelevat lähes harmaasta täysin eloisaan.

    Tietoja teoksesta

    Anthony van Dyck — Antony van Dyck

    Sir Anthony van Dyckin yksityinen maalainen – Eleganssi ja aikansa tunnelma

    Anthony van Dyck (1599–1641) oli flaamilainen mestari, joka nousi tähtiin eurooppalaisen barokin aikana. Hänen elämänsä oli huikea taiteellinen tutkimusmatka ja arvostettu tehtäväksiotto, joka vei hänet kotinsa Antwerpenista Italiaan ja lopulta Englannin kruunun kestävälle paikalle. Jo nuorena hän osoitti huomattavaa lahjakkuutta astuessaan Hendrick van Balenin työpaikkaan ja omaksuen nopeasti aikansa vallitsevat tyylit. Hän oppi Rubensilta dynamiikkaa kompositiossa, rikkaita väripaletteja ja mestarillista valon käsittelyä, mutta hän kehitti pian oman omanaisen tien, joka tunnusmerkki oli eleganssi ja hienostuneisuus, jonka hän sai olla. Tämä yksityinen maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta.

    Tyyli: Barokkityyli oli tunnusomaista dramaattisia liikkeitä, voimakkaan värimaailman käyttöä sekä yksityiskohtaisten yksityiskohtien huolellista tarkastelua. Van Dyckin tyyli oli erityisen raffiné ja hän käytti valoa ja varjoa mestarillisesti luodakseen syvyyttä ja tunnelmaa maalaukseensa. Hän oli vaikuttunut Rubensilta, mutta myös kehitti oman ainutlaatuisen henkilökohtaisen tyylinsä.

    Tekniikka: Van Dyck käytti öljyvärejä telaan tekniikkaan, mikä mahdollisti hänelle tarkkaan kontrolloidun värimaailman ja tekstuurin luomisen. Hän oli erityisen taitava käyttämään valoa ja varjoa luodakseen syvyyttä maalaukseensa sekä vangitsemaan henkilökohtaisen ilmaisun.

    Historia: Van Dyck työskenteli suurten henkilöiden palveluksessa, kuten Englannin kuningas Charles I., mikä vaikutti hänen taiteeseensa ja näkökulmaansa maailmaan. Hän oli osa aikansa merkittäviä kulttuurisia tapahtumia ja hänestä tuli yksi aikansa tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.

    Lisätietoja: Tämä maalainen on osa suurempaa kokoelmaa, joka sijaitsee Pariisin Musée du Louvre’ssa. Se on erityisen arvokas sen yksityiskohtaisen tarkastelun vuoksi ja sillä on merkittävä asema barokin taiteessa. Lisäksi tämä teos tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Tämä maalainen on todiste siitä, kuinka yksinkertainen mutta tehokas kompositio voi vangita ajan tunnelmaa ja henkilökohtaista ilmaisua. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä on sormessa kruunu ja kaulassa koru – symboleja kuninkaallista asemaa ja vaikutusta. Tämä maalainen on erityisen merkittävä hänen työnsä kannalta, sillä se tuo esiin henkilökohtaisen näkökulman sekä taiteilijan aseman ja sosiaalisen ympäristön aikansa kontekstissa. Maalattu noin vuonna 1620-21, tämä teos kertoo tarinan yksinkertaisesti mutta tehokkaasti: Van Dyck katsoo alas, mikä voi olla jotain näkymättömässä. Hänellä

    Taiteilija ja museo

    Taiteilija

    Antony van Dyck

    Syntynyt Antwerpen, Belgia

    A Flemish Master at the Courts of Europe

    Sir Anthony van Dyck, syntynyt Antwerpenissa vuonna 1599, nousi varhaisena yhdeksi barokin aikakauden arvostetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista muotokuvamaalareista. Hänen elämänsä, vaikka päättyikin traagisesti vain neljäkymmentäseitsemältä vuodelta, oli taiteellinen tutkimusmatka ja kuninkaallisten suosioiden myrskyisä kiertue, joka vei hänet synnyinmaastaan Hollantiin Italiaan ja lopulta Englannin kuninkaalliseen hoviin. Jo nuorena van Dyck osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta, liitettyään Hendrick van Balenin työpajaan varhaisena oppilaana ja omaksuttuaan nopeasti ajan vallitsevat tyylit. Kuitenkin hänen yhteistyönsä Peter Paul Rubensin kanssa – ei pelkästään opiskelijana vaan myös kollegoina – muotoili todellisesti hänen taiteellisensa perustaansa. Hän oppi Rubensin dynaamisista komposiitioista, rikkaista väripaleteista ja mestarillisesta valon ja varjon käsittelystä, mutta van Dyck alkoi pian luoda omaa, ainutlaatuista polkuaan, joka oli tunnettu eleganssistaan ja hienostumisestaan, jotka muuttuivat hänen tunnusmerkistönsä.

    Italian Matkat ja Tyylin Synty

    Van Dyckin Italiaan viettämät vuodet, alkaen noin 1621, osoittautuivat ratkaiseviksi hänen taiteellisessa kehityksessään. Hän asui pääasiassa Genovassa, jossa hän sai suosiota kaupungin aatelisten keskuudessa. Täällä hän alkoi kehittää tyyliä, josta tuli hänen maineensa – tyyli, joka oli tunnettu sulavasta asennosta, ylellisistä tekstuureista ja lähes aistittavasta kuninkaallisuudesta. Toisin kuin Rubensin usein löydettävä voimakas energia, van Dyckin italialaiset muotokuvat säteilevät hienostunutta hillityisyyttä, vangiten ei vain fyysisen samankaltaisuuden vaan myös mallien sisäisen luonteen ja sosiaalisen aseman. Hän aloitti myös Iconografian, huolellisesti renderöidyn muotokuvaetsaustyön, jossa esiintyi monia aikansa merkittäviä henkilöitä – taiteilijoita, tutkijoita ja hallitsijoita. Tämä projekti osoitti hänen poikkeuksellista teknistä taitoaan ja vakiinnutti hänet johtavaksi painokirjailijaksi. Nämä litografiat eivät olleet pelkästään dokumentteja; ne olivat huolellisesti suunniteltuja kuvia, jotka oli tarkoitettu ikuistamaan aiheet ja välittämään heidän aseman ja älykkyytensä.

    Kuninkaallinen Maalarin Taito: Van Dyck Englannissa

    Vuonna 1632 van Dyck sai kutsun, joka muutti hänen uransa peruuttamattomasti – kuningas Kaarle I:n kutsua Englannin kuninkaalliseen hoviin. Tämä nimitys merkitsi käännekohtaa, ei vain van Dyckille vaan myös englantilaiselle muotokuvaukselle. Hän saapui Lontooseen huomattavalla maineellaan ja pian tuli kuningaspalveluksen keskeiseksi henkilöksi, velvollisuuteenaan luoda kuvia, jotka projisoivat voimaa, majesteettisuutta ja jumalallista oikeutta. Van Dyckin muotokuvat Kaarle I:stä ovat erityisen huomionarvoisia; hän poikkesi aiemmin suosituista jäykistä ja muodollisista esitystavista, sen sijaan, että maalaisi kuninkaan dynaanisena, karismaattisena johtajana. Hän hyödynsi innovatiivisia tekniikoita – dramaattista valaistusta, laajoja asentoja ja huolellisesti valittuja taustoja – luodakseen kuvia, jotka olivat sekä visuaalisesti upeita että poliittisesti latautuneita. Hänen vaikutuksensa ulottui myös kuninkaallisen perheen ulkopuolelle, muotoillen englantilaisen aateliston näkemystä yli vuosisatojen ajan. Hän ei maalannut pelkästään muotokuvia; hän loi kuninkaallisuuden kuvan, joka vaikutti siihen, miten kruununjalalla varustettuja hallitsijoita pidettiin.

    Perintö ja Kestävä Vaikutus

    Van Dyckin ennenaikainen kuolema vuonna 1641 vei taiteemaailman poikkeuksellisen lahjakkaan henkilön, mutta hänen perintönsä elää edelleen tänään. Hänen vaikutuksensa englantilaiseen muotokuvaukseen on mittaamaton; hän loi standardin eleganssille ja hienostumiselle, jota myöhemmät taiteilijat pyrkivät jäljittämään.

    Tekninen innovointi: Hän oli mestari sekä öljyvärimaalauksessa että litografiassa, kokeillen jatkuvasti uusia tekniikoita.

    Tyylillinen hienostuminen: Hänen muotokuvansa ovat tunnettuja sulavasta asennostaan, ylellisistä tekstuureistaan ja hienovaraisista psykologisista oivalluksistaan.

    Kuninkaallinen vaikutus: Hän muutti englantilaisen kuninkaallisuuden kuvaa luomalla visuaalisen kielen voimasta ja kuninkaallisesta aseman arvosta.

    Hänen taiteellistensa taitojensa lisäksi van Dyckilla oli poikkeuksellinen kyky vangita mallien olemus – heidän persoonallisuutensa, sosiaalinen asema ja pyrkimykset. Teokset jatkavat vakuuttamaan yleisöjä kauneudellaan, eleganssillaan ja kestävällä psykologisella syvyydellään. Balbin lapset, Kaarle I kolmessa asennossa ja lukemattomat muut mestariteokset ovat todiste hänen geniaalisuudestaan, varmistaen että Sir Anthony van Dyck pysyy yhdeksi barokin aikakauden arvostetuimmista taiteilijoista. Hänen vaikutuksensa ulottuu nykyiseen aikaan; Van Dyke -parta on nimetty hänen mukaansa. Hänen elinaikanaan Kaarle I myönsi hänelle ratsion ja hänet haudattiin St Paulin katedraaliin, mikä osoittaa hänen asemaansa tuona aikana.

    Museo

    Metropolitanin museo

    Näytteillä paikassa New York, United States of America

    Metropolitanin taidemuseo: Ajan ja kulttuurien kohtaamispaikka New Yorkissa

    New Yorkin sydämessä, Central Parkin reunalla kohoaa Metropolitan Museum of Art – The Met, paikka jossa aika tuntuu pysähtyvän. Se ei ole pelkästään taiteen esittelytila, vaan viiden tuhannen vuoden mittaisen ihmiskunnan luovuuden ja ilmaisukyvyn juhla. Perustettu vuonna 1870, museon tarina kietoutuu yhteen New Yorkin kaupungin kasvutarinan kanssa, alkaen pienestä, visionäärisestä ajatuksesta tehdä taide kaikkien saataville – radikaali idea tuohon aikaan. Tänään The Met on yksi maailman suurimmista ja monipuolisimmista museoista, kutsuen kävijöitä matkalle läpi aikojen ja kulttuurien.

    Museon arkkitehtuuri itsessään on mestariteos. Vuosina 1902–1914 valmistunut päärakennus henkii Beaux-Arts -tyylin loistokkuutta, massiivisia pylväitä ja korkeita saleja, jotka ovat täynnä luonnonvaloa. Se on kuin palatsi, joka kutsuu sisäänsä arvokkaisiin kokemuksiin. Mutta The Met ei ole pelkästään yksi rakennus; se on kolmen eri sijainnin yhdistelmä – Fifth Avenue’n päärakennuksen lisäksi The Cloisters tarjoaa ainutlaatuisen matkan keskiajan Eurooppaan, rekonstruoiduilla kappeleineen ja puutarhoineen. Tämä kontrasti korostaa museon ydintä: taiteen esittämistä kontekstissa, joka rikastuttaa sen merkitystä.

    Aarteita eri aikakausilta ja kulttuureista

    The Metin kokoelmat ovat vertaansa vailla. Astu sisään ja löydät itsesi Assyrian kivipaneelien edessä, jotka kertovat kuninkaiden vallasta ja jumalten rituaaleista – tuhansia vuosia vanhoja tarinoita kiveen hakattuina. Kreikkalaiset veistokset, ihanteellisen kauneuden ilmentymät, seisovat ylväänä vierellämme. Egyptin muinaisjäännökset, hienostuneet keramiikat Kiinan dynastian ajalta ja tarkasti maalatuilla luontoaiheisilla kuvioilla koristellut japanilaiset rullat – jokainen esine on ikkuna toiseen maailmaan, toiseen aikaan. The Metin kokoelmat eivät rajoitu länsimaiseen taiteeseen; ne kattavat Afrikan, Oseanian ja Amerikan alkuperäiskansojen rikkaita perinteitä, tarjoten monipuolisen kuvan ihmiskunnan luovuudesta.

    Mestareiden kosketus: Impressionismista renessanssiin

    The Met on ollut vuosien varrella näyttelyiden keskus, jotka ovat muokanneet taiteen historian ymmärrystämme. Édouard Manetin Boating vangitsee 1800-luvun Pariisin elämän seesteisellä impressionistisella otteellaan. Rembrandt van Rijnin itsemuurikuva vuodelta 1660 on syvällinen psykologinen tutkimus, jossa valon ja varjon käyttö luo ainutlaatuisen tunnelman. Nämä teokset eivät ole pelkästään maalauksia; ne ovat portteja menneisyyteen, mahdollisuuksia pohtia ihmiselämän monimutkaisuutta.

    Taidetta tulevaisuudelle: Innovaatio ja säilytys

    The Met ei ole vain museon menneisyydestä, vaan myös sen tulevaisuudesta. Museon pyrkimys saavutettavuuteen näkyy virtuaalikierrosten, interaktiivisten mobiilisovellusten ja kiinnostavien koulutusohjelmien kautta. "Met Moments" -aloitteet luovat yhteisöllisyyttä taiteen ystävien keskuudessa ympäri maailmaa. Lisäksi museon konservointilaboratoriot varmistavat, että nämä aarteet säilyvät tuleville sukupolville – todiste siitä, että The Met on paikka, jossa menneisyys kohtaa nykyhetken ja inspiroi tulevaisuutta.

    Mistä lukea lisää

    Löydä tämä verkosta

    QR-koodi, joka linkittää Anthony van Dyck lataussivulle

    artsdot.com/fi/art/download/antony-van-dyck-anthony-van-dyck-D2X2RT-fi/

    Teoksen lähdeviite

    MLA
    Dyck, Antony van. Anthony van Dyck. 1620, Metropolitanin museo. https://artsdot.com/fi/art/antony-van-dyck-anthony-van-dyck-D2X2RT-fi/
    APA
    Dyck, Antony van (1620). Anthony van Dyck [Painting]. Metropolitanin museo. https://artsdot.com/fi/art/antony-van-dyck-anthony-van-dyck-D2X2RT-fi/
    Chicago
    Antony van Dyck. Anthony van Dyck. 1620. Metropolitanin museo. https://artsdot.com/fi/art/antony-van-dyck-anthony-van-dyck-D2X2RT-fi/
    Harvard
    Dyck, Antony van (1620) Anthony van Dyck. Metropolitanin museo. Available at: https://artsdot.com/fi/art/antony-van-dyck-anthony-van-dyck-D2X2RT-fi/

    Katso tarkemmin

    Anthony van Dyck — Antony van Dyck

    Katso tarkemmin

    Vastaa omilla sanoillasi. Tässä ei ole vääriä vastauksia – on vain vastauksia, jotka pystyt perustelemaan.

    1. Mikä kiinnittää huomiosi ensimmäisenä ja miksi?
    2. Mitkä värit tai muodot luovat tunnelman – ja mikä se tunnelma on?
    3. Luettelomme on luokitellut tämän teoksen seuraaviin aiheisiin: portraiture, self-reflection, renaissance style. Oletko samaa mieltä? Mitä lisäisit tai poistaisit?
    4. Katso takaisin teokseen Charles I kolmessa asennossa (1636), joka esiteltiin aiemmin tässä oppaassa. Nimeä kaksi asiaa, jotka se jakaa tämän teoksen kanssa, sekä yksi eroavaisuus.
    5. Baroque Elegance: Dramatic, theatrical pictures using deep shadow and strong diagonals to pull you into the action. Mistä tässä teoksessa sen voi havaita?

    Vastauksesi

    Kirjoita lyhyt kappale tästä teoksesta. Käytä tiedonlähteinä tämän oppaan aiempia osioita sekä yllä antamiasi vastauksia.

    Taidevisat

    Anthony van Dyck — Antony van Dyck

    Kuinka hyvin tunnet tämän teoksen?

    Valitse yksi vastaus jokaisesta alla olevasta 4 kysymyksestä. Jokaisessa on täsmälleen yksi oikea vastaus.

    1. 1. Missä vuodessa tämä maalauksesta valmistui?

      • A 1600
      • B 1599
      • C 1641
    2. 2. Kuinka suurta tämä maalauksen koko on?

      • A 60 x 80 cm
      • B 120 x 88 cm
      • C 90 x 70 cm
    3. 3. Maalauksessa näkyy henkilökohtainen itsekuvatulkinta. Mikä on erityinen yksityiskohta maalauksesta?

      • A Tausta
      • B Käsien asento
      • C Korun käyttö
    4. 4. Anthony van Dyckin tyyli vaikutti suuresti siihen aikaan vallitsevaan taiteeseen. Mikä oli hänen päätyylinsä?

      • A Realismi
      • B Impressionismi
      • C Barokki

    Oma tulokseni: ____ / 4

    Vastausavain — opettajalle

    Tämä alkaa uudelta tulostetulta sivulta, joten se voidaan jättää kokoksetta pois kopioista.

    1B · 2B · 3C · 4C